Mervi, 56 v. Työelämässä ja aktiiviliikkuja.

Olen aina seurannut uutisointia ravintosuosituksista, koska minulla on sydän- ja verisuonisairauksien sukurasite. Näin ollen minulla on tietoa ja kokemusta siitä, miten omilla ruokavalinnoilla voi vaikuttaa esim. kolesteroliarvoihin. Minulla on myös omakohtaista kokemusta säännöllisen ateriarytmin eduista. Nykyisessä työssäni on kuitenkin vaihtelevat työajat, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että työvuorot painottuvat pääasiassa ilta-aikaan. Tämän olen kokenut tuovan haasteita ateriarytmiin, ja se olikin tärkein syy hakeutua ravintovalmennukseen. Pitkät ateriavälit vaikuttivat jaksamiseen, mutta samalla tuli mietittyä sitäkin, saanko ravinnosta kaiken tarpeellisen. Olen aktiivinen arjessa liikkuja, eli hyötyliikunta on osa elämääni: kuljen työmatkat läpi vuoden pyörällä, työpäiviini sisältyy paljon liikkumista, samoin vapaa-aikaan.

Ravintovalmennus on ollut antoisa ja ajatuksia herättävä matka. Ravintopäiväkirjan pitäminen on tehnyt itsellekin konkreettisesti näkyväksi sen, mitä ja minkä verran päivän aikana syö. Tapaamisissa ei tarvinnut kokea syyllisyyttä esim. viikonlopun herkuista, vaan että omaa ravitsemusta on hyvä tarkastella kokonaisuutena ja ajatuksella: kaikkea kohtuullisesti. Koin myös hyvänä sen, että tapaamisissa Tanjan kanssa yhdessä katsottiin minulle sopivia tuotteita ja korjausliikkeitä esim. pitkiin ateriaväleihin. 

Ensimmäinen ravintopäiväkirja paljasti, että saan liian vähän proteiinia aterioilla. Lisäksi kuidun määrä ei yltänyt päivittäisiin suosituksiin, vaikka niin oletinkin. Esimerkiksi lounaan laatikkoruoassa proteiinin määrä ei välttämättä ole kovin korkea, vaan sitä on hyvä täydentää muilla tuotteilla. Kuidun määrä puolestaan voi pienentyä vaihtamalla iltapalan näkkileipä kaurapuuroon, eli pieneltäkin tuntuvat muutokset voivat vaikuttaa kokonaisuuteen. Vaikka ajattelin ennen valmennusta syöväni kasviksia ja marjoja ihan hyvin, niin korjattavaa löytyi kasvisten laadun ja määrän osalta. Ja ihania marjoja kannattaa syödä vieläkin enemmän!  

Valmennus teki näkyväksi myös sen, että aktiiviliikkujana kulutan päivässä paljon, joten energiatarpeeni on myös sen mukainen. Olen lisännyt proteiinin määrää esim. aamupuuroon tulevalla proteiinijauheella ja proteiinivälipaloilla. Maidoton ruokavalio tuo omat haasteensa, mutta onneksi nykyään on varsin hyvin tarjolla myös vegaanisia tuotteita (tuoteselosteet on tosin hyvä tarkistaa esim. proteiinin tai kalsiumin osalta). Pyrin myös työpäivinä välttämään pitkiä ateriavälejä syömällä välipalaksi esim. kuitupitoista näkkileipää ja hedelmiä. 

Ravintovalmennus antoi oman terveyden, hyvinvoinnin ja jaksamisen tueksi rakennuspalikat, joita aion jatkossakin hyödyntää. Muutokset eivät tapahdu hetkessä, vaan niille on annettava aikaa ja paneutumista – on etsittävä se, mikä minulle sopii parhaiten. Enkä aio stressata, jos jonain päivänä esim. säännöllinen ateriarytmi ei onnistu – seuraavana päivänä se toivottavasti taas onnistuu.