Olen Aila, muutaman vuoden jo ollut eläkkeellä. Olen liikkunut koko elämäni säännöllisesti ja ahkerasti, Olon jäsen (aiemmin tietenkin BC) olen ollut jo muistaakseni vuodesta 1996. Sairastuin nivelpsoriin noin -97 tienoilla ja muutaman vuoden söin tulehduskipulääkkeitä melkein päivittäin. Onneksi kuitenkin löytyi biologinen lääke, jonka avulla pääsin täysin eroon kipulääkkeistä. Varvasleikkausteni jälkeen minulla oli jonkin verran polvioireita, joihin auttoi aikoinaan fustra-treenit Satu Kokon johdolla. Sitten työelämäni staattiset työasennot aiheuttivat mm. rintakehän jumia, joihin sain hyvän avun Maria Alaviitalan treeneistä.
Miksi hakeuduit jälleen valmennukseeen?
Reilu vuosi sitten ilmaantui oikean reiden ja pakaran kipuja ja sitten onnistuin vielä kompuroimaan hillasuolla ja sain polvenikin kipeiksi. Jälleen olin tilanteessa, jossa söin taas kipulääkkeitä melkein päivittäin… No onneksi älysin pyytää apua fysioterapeutti Juulialta, ja hän suostui minulle valmentajaksi. Ja sinne jäivät ne kivut. Päätin itse sitoutua nyt kunnolla kuntosalitreeneihin, eli vähintään 2 kertaa kuntsaa viikossa pt-treenin päälle. Kuntosaliharjoittelun lisäksi kävelen päivittäin, tanssin ja käyn silloin tällöin eri ryhmäliikuntatunneillakin.
Millaiseksi olet kokenut valmennuksen?
Juulia on reipas ja kannustava valmentaja. Itse olen vähän arka lisäilemään painoja ja haastamaan itseäni, mutta ohjauksen ja säännöllisen treenin myötä uskallan lisätä kiloja vastuksiin ja olen huomannut kuinka jo muutaman viikon päästä siitä on oikeasti kropalle hyötyä ja treeni kehittää.
Millä tavalla olet hyötynyt valmennuksesta?
Tykkään tosi paljon suolla rämpimisestä ja kaikenlaisessa maastossa kulkemisesta ja tunturin laidalla kiikkumisesta, ja tietysti myös flamencosta ja kaupunkikävelystä. Valmennuksen ja säännöllisen lihaskuntoharjoittelun myötä on ollut tosi mukava huomata, miten kulkeminen on keventynyt ja ketteryyskin palautunut, kun lihasvoima ja kestävyys ovat tasapainottuneet kropassa. Ja kipulääkkeet ovat jääneet kokonaan pois!
Mikä sinua motivoi treenaamaan?
Monipuolinen treeni on minulle todella tärkeää jo nivelpsorin, mutta myös mielialan ja mukavan ja terhakkaan olemisen vuoksi. Kaikkein tärkein on varmaankin nyt kuntosalitreeni, sillä olen jo monet kerrat kokenut kuinka nopeasti se lihaskunto heikkenee naisen kropassa, kun ikää tulee lisää. Toki ulkoilu ja liikkuvuusharjoitteet ovat tärkeitä myös. Ololle on mukava mennä treenailemaan ja apua saa aina, jos tulee ongelmia liikkumiseen tai kremppoja kehoon.
Valmentaja/fysioterapeutti Juulian kommentti:
”Ailan kanssa lähdettiin liikkeelle koko kehon voimistamisesta ja erityisesti alaraajojen voiman ja liikkuvuuksien puolieroista. Kipuja oli ehtinyt olla jo jonkin aikaa, kun Aila tuli juttelemaan, sovimme tapaamisen, tutkin ja esille nousevasta informaatiosta muodostimme toimintasuunnitelman. Aila liikkui jo ennestään todella paljon, mutta harjoittelusta puuttui punainen lanka ja riittävä intensiteetti, jotta muutoksia ja kehitystä olisi mahdollista tapahtua.
Vaikka Ailan liikuntamäärät olivat kovat, Aila oli ikään kuin jämähtänyt samoihin kaavoihin ja se tuntui kropassa kipuina. Kun lihaskuntoharjoittelua muokattiin tilanteeseen sopivammaksi alkoivat palaset loksahtaa kohdilleen: kokonaiskuormitus oli sopusuhdassa palautumisen kanssa, kivut alkoivat vähitellen helpottua, oleminen parantua ja tekeminen keventyä. Aila huomasi hyviä muutoksia ja sehän ruokki entisestään halua liikkua ja touhuta sekä panostaa ruokavalioon ja palautumiseen. Suolla tarpominen ei ole enää niin raskasta, kun jalka nousee ja kivut ovat pysyneet tiessään! Hienoa työtä Aila, jatketaan samaan malliin!”
