Kovan fyysisen harjoittelun jälkeen palautumista tukevat lepo tai kevyempi liike. Nykypäivänä moni meistä tarvitsee kuitenkin palautumista ennen kaikkea aivojen kuormituksesta. Multitaskaaminen, kiire ja suorittaminen rasittavat aivoja. Myös runsas digilaitteiden käyttö kuormittaa aivoja ja hermostoa. Näytöt, jatkuva ärsyketulva ja informaation määrä pitävät aivot jatkuvassa valmiustilassa, mikä on kuluttavaa. Tällaisesta kuormituksesta palautumista tukevat erityisesti kehollinen tekeminen kuten liikunta tai muu fyysinen aktiivisuus. Liike lisää aivojen verenkiertoa ja hapensaantia, mikä auttaa palautumisessa sekä huuhtoo kehosta stressihormoneja.  

 

Vaikka aivot palautuvat usein hyvin liikkeen ja jonkun fyysisen tekemisen kautta, joskus hermosto voi olla niin ylikuormitustilassa, ettei keho kestä fyysistä rasitusta. Esimerkiksi voimakkaassa stressi- tai ylikuormitustilassa tai kiputiloissa palautumista voivat tukea paremmin lempeämmät keholliset keinot. Rauhallinen liike, jooga, kevyt venyttely, hengitys- tai kehotietoisuusharjoitukset tai hetki hiljaisuudessa voivat silloin toimia paremmin. Myös luonnossa oleminen, mahdollisimman matalaärsykkeinen ympäristö tai luova tekeminen tukevat loistavasti mistä tahansa kuormituksesta palautumista. Kosketus, sauna, avanto tai hieronta käynnistää yleensä myös hyvin palautumisen.

 

Lopulta tärkeintä on tunnistaa, mikä juuri itselle toimii. Palautuminen alkaa usein siitä, että annamme itsellemme luvan siirtyä hetkeksi pois suorittamisesta tai jatkuvasta aktiivisuudesta. Usein meillämme aktiivisuuden vain fyysiseksi tekemiseksi, mutta harvalla nykyään enää liiallinen liike tai tekeminen on ongelma vaan yleisempi haaste nykyään on jatkuva digilaitteiden käyttö, koska se pitää aivomme liian aktiivisena. Aivojen käyttäminen on hyväksi ja erittäin tarpeellista aivojen toiminnan kannalta, mutta jatkuvan digilaitteiden käytön myötä aivot joutuvat vastaanottamaan päivän aikana valtavan määrän informaatiota pelkästään silmien ja korvien kautta ja se on kuormittavaa.