Treenaajan kompastuskiviä osa 3

Omien voimavarojen yliarviointi

Nyt se olisi tehtävä, laitettava itsensä kuntoon ja mahdollisimman nopeasti! Eli aloitetaan kuntoiluharrastus täysillä, vaikka kunto on huono ja arjessa voi olla velvollisuuksia, jotka vaativat myös voimia, keskittymistä ja läsnäoloa. On perhettä, työtä, muita harrastuksia, ja usein pitää myös laittaa ruokaa ja pyykätä ja siivota. Monesti tähän otetaan vielä tiukka dieetti oheen, jolloin energiansaanti on niukkaa. Kun kuntosali tai muu liikkuminen ja ravinnon puute on vienyt voimat ja pitäisi jaksaa arkea, on se yleensä se liikuntaharjoittelu, josta on helppo karsia. Hurja startti vaatii veronsa, ja pian treenikerrat vähenevät, koska et vain jaksa käydä salilla tavoitteidesi mukaista 3-5 kertaa, ja vähempi tuntuu turhalta. Mahdollisesti treenaat myös liian kovaa, koko ajan maksimipainoilla ilman lepoviikkoja, mikä kuormittaa kehoa.

Ei ”motia”

Kun et ole saanut tehtyä treeneistä säännöllisiä, niistä on myös helpompi luopua. Moni onkin nyt korona-aikana valitellut sitä, että ei osaa/ jaksa enää tulla jumppaamaan vaan pitää jäsenyyttään tauolla (siihen asti, kunnes se liikuntakipinä ilmaantuisi jostakin). Tämähän on tietenkin kaikista huonoin vaihtoehto, koska kunto ei kohene itsestään eikä lihasvoima kartu/ pysy yllä pelkällä kävelyllä. Mutta jotta takapakilta vältyttäisiin sittenkin, kun kuntosalin ovesta on sisään asti päästy, kannattaa suunnitella treenit ja pitää harjoittelumäärä aluksi maltillisena, 1-2 kertaa viikossa. Samoin ei kannata aloittaa niistä painoista mihin silloin jäi kaksi vuotta sitten, vaan lähteä kevyemmin liikkeelle, jotta vältytään rasitusvammoilta ja ylimääräisiltä kivuilta. Kunto kyllä kohoaa, mutta tärkeintä on saada liikunta säännölliseksi osaksi elämää.

Lopahtaako treenit flunssaan tai kiireisiin?

Muista olla itsellesi armollinen. Jos treenikerta tai pari jää välistä, myös vaikka sairastumisen johdosta, niin ei tule heittää pyyhettä kehään vaan päättää palata pelipaikalle heti ensi tilassa. Kukaan ei pysty pitämään treenejään säännöllisenä loputtomiin vaan aina joutuu jossakin vaiheessa soveltamaan. Itse asiassa kannattaa miettiä jo etukäteen, millaisia haasteita elämä voi heittää eteesi haittaamaan treenaamista, jolloin pystyt tekemään varasuunnitelmia ja muutoinkin suunnittelemaan liikkumistasi. Kaikista ikävin asia olisi liikkumisen lopettaminen, koska sillä vaihtoehdolla on vain negatiivinen lopputulema.

Kuuntele kehoasi, jousta ja palaudu

Tärkeää on myös palautuminen. Jos työsi tai perhe-elämäsi tai molemmat yhdessä ovat tällä hetkellä kuormittavia, tee liikkumishetkistäsi itsellesi helppoja ja lyhyitä. Tai miten olisi kevyempi treeni esimerkiksi pilateksen tai joogan muodossa? Jo muutama puolen tunnin lihaskuntotreeni viikossa kehittää, ja kun kuormittavat ajat väistyvät, voit treenata enemmän. Liikunnan osuus elämässä voi vaihdella hyvinkin paljon eri aikoina. Joustava suhtautuminen liikuntaan ja omien voimavarojen kuuntelu muokkaa omia liikuntatottumuksia tilanteen mukaan. Mitään hätää ei ole. Älä pode omantunnon tuskia, vaan palaudu rauhassa. Treenin ja liikunnan on tarkoitus tuottaa mielihyvää, eli aiheuttaa tuskailua eikä sen pidä muuttua pakkosuorittamiseksi.

Tanja Mikkonen-Karila
Fysioterapeutti, Valmentaja

Lähteet: Anni Kujala, Miten saada motivaatiota liikkumiseen? www.annikujala.com/miene-saada-motivaatiota-liikkumiseen/

Terveyskylä. Voimavaralähtöinen liike liikuntamotivaation suunnannäyttäjänä. 20.4.2018. www.terveyskyla.fi/painonhallinta/ajankohtaista/voimavaralähtöinen-liike-liikuntamotivaation-suunnannäyttäjänä