Kohtaan työssäni lähes päivittäin selkäkipua potevia asiakkaita, selkäkipu on todella yleinen vaiva. Jopa 80 % aikuisista kokee elämänsä aikana selkäkipua. Kärsin myös itse selkäkivusta parin viikon ajan viime vuoden puolella, joten omakohtaistakin kokemusta on. Tämän tekstin tarkoitus on lisätä tietoutta selän rakenteesta ja toiminnasta. Tämä tietous tuo toivottavasti myös levollisuutta mielelle ja sen myötä myös keholle. Jopa 90% tapauksista selkäkipu luokitellaan hyväennusteiseksi, epäspesifiksi, jolloin kivulle ei löydy selkeää syytä. Älä siis anna pelon vallata mieltä, jos selkäkipu yllättää. Se on kehon viesti siitä, että jotain kannattaa muuttaa.
Kehosi on paras ystäväsi, jota kannattaa kuunnella.

Tukirakenne

Selkäranka on vartalon tärkeä ja vahva tukirakenne, joka suojaa selkäydintä. Selkärangassa on kolme osaa; kaularanka (7 kaulanikamaa), rintaranka (12 rintanikamaa) ja lanneranka (5 lannenikamaa). Näiden alapuolella ovat vielä risti- ja häntäluu, jotka ovat luutuneet yhteen. Sivusta tarkasteltuna selkärangassa on kolme luonnollista kaarta. Kaula- ja lanneranka kaartuvat koveraksi eli lordoosiin. Rintaranka taas kaartuu kuperaksi eli kyfoosiin. Kaaret lisäävät rangan joustavuutta, mukautumista liikkeisiin ja kuormitukseen sekä suojaavat vammoilta.

Rangan anatomiaa

Selkäranka rakentuu nikamista, päällekkäisistä pienistä luista. Nikamien välissä sijaitsevat välilevyt, jotka ovat rangan omia iskunvaimentimia. Ne erottavat nikamat toisistaan ja vaimentavat selkään kohdistuvaa kuormitusta ja mahdollistavat liikkeet nikamien välillä. Välilevyssä on hyytelömäinen keskus, jota ympäröi ja suojaa sidekudosrengas. Lisäksi nikamat niveltyvät toisiinsa fasettinivelten avulla. Ne vakauttavat rangan liikettä. Nikamat kiinnittyvät toisiinsa myös nivelsiteillä, lihaksilla ja jänteillä. Nikamien sisällä kulkee pitkä selkäydinkanava. Selkäydin ja aivot muodostavat yhdessä keskushermoston. Selkäytimestä lähtevät hermot viereisten nikamien välisistä aukoista. Hermot haarautuvat muun muassa kohdelihaksiin mahdollistaen lihasten aktivaation ja sen myötä liikkeen.

Liike ja aktiivisuus

Välilevyt pysyvät elinvoimisina monipuolisen, pumppaavan liikkeen avulla. Jatkuva paine välilevyille taas kuluttaa sitä ja vähentää sen nestepitoisuutta. Tällöin välilevyt madaltuvat ja kimmoisuuskin heikkenee. Sen vuoksi pitkäaikaista istumista samassa asennossa kannattaa välttää. Asentoa kannattaa vaihdella päivän mittaan tasaisin väliajoin, vähintään puolen tunnin välein. Istumisen tauottamista sekä kevyttä liikuskelua pitkin päivää ei voi liikaa korostaa. Lyhyetkin tauot tukevat selän hyvinvointia. Lempeää liikkumista ja aktiivisuutta kannattaa suosia kivun sallimissa rajoissa silloinkin, kun selkä on kipeä. Aamulla herätessä sidekudosrengas joustaa hieman heikommin kuin päivällä. Selkä voi tuntua hieman jäykältä, sillä unen aikana terveet välilevyt täyttyvät nesteellä. Iän myötä on luonnollista, että välilevyt rappeutuvat, niiden nestepitoisuus vähenee ja sen myötä selän liikkuvuus heikkenee. Sen vuoksi rangan liikkuvuusharjoitteet ovat todella tärkeitä selän hyvinvoinnin kannalta.

Lepo ja hengitys

Ylhäällä kuvassa on ihana selän lepoasento. Nosta jalat vakaan tuen päälle lepäämään. Hengitä rauhassa sisään lantionpohjaan, kylkiin ja alaselkään saakka. Anna hengityksen virrata vapaasti ja pitkään ulos. Voit tuoda kädet rintakehän ja vatsan päälle tutkailemaan, jotta hengitys ei jäisi pinnalliseksi rintakehälle, vaan virtaisi vatsaan saakka. Anna kehon rentoutua ja mielen rauhoittua. Jatka vähintään parin minuutin ajan. Tee harjoitus päivittäin.

Vetreää päivää just sulle!

Saara Cajan
Fysioterapeutti
Liikuntakeskus Olo