Kun liikunta on pakkopullaa
Ikävät kokemukset liikunnasta eivät ainakaan motivoi!
Kielteisiä tuntemuksia ja suhtautumista liikuntaan voivat aiheuttaa monenlaiset asiat. Epämukavat liikuntatilanteet, joissa olet painanut menemään veri suussa infarktin partaalla hien sokaistessa silmät, nuorena tai vähän vanhempanakin. Kouluaikoina viimeinen sija hiihtokilpailuissa, AINA. Kaikkesi annat mutta kaikki ovat aina parempia, nopeampia ja pidempiä kuin sinä, ja siksi sinut valitaan aina viimeisenä joukkueeseen. Vaatteet kiristävät ja peilikuva ei imartele, hiki valuu edelleen. Tuntuu kuin happi loppuisi muutaman juoksuaskeleen jälkeen. Nivelet kivistävät, polvikin muljahti ikävästi. Et tiedä, mitä kuntosalilla pitäisi tehdä ja miten käyttää kaikkia välineitä, ja muut aivan varmasti tuijottavat, että mikä pöljä tänne on eksynyt. Kunto on myös niin heikko, että se paljastuisi varmasti muille, jos menisit ryhmäliikuntaan! Et halua, että sinua nähdään liikkumassa, kun hikoilet ja puuskutat! Töiden lisäksi jos pitäisi liikkua niin varmasti näännyt! Aikaisemminkaan et ole saanut liikunnalla kuin hetkellisiä tuloksia, ja aina uuvut liiaksi, jolloin lopetat ja palaat sohvan nurkkaan somen hoivaavaan puudutukseen.
Identiteettiä voi muuttaa
Lapsuuden, nuoruuden ja nykyhetken liikuntakokemukset muokkaavat suhtautumista liikuntaan. Aloitus voi usein olla hankalaa, jos lähtötaso on puhdas nolla ja mielessä painavat kaikki ahdistavat aikaisemmat kokemukset…mutta päivä päivältä ja viikko viikolta sinä kuljet eteenpäin ja kehität kuntoasi. Vuoden päästä olet jo eri ihminen. Mutta jonkin on muututtava, jotta näin voisi tapahtua. Sen jonkin on muututtava oman pääkopan sisällä. Omaa identiteettiä ja suhtautumista asioihin voi muuttaa. Joskus se vaatii kyllästymisen omaan väsymykseen, passiivisuuteen tai omassa peilikuvassa tuijottavaan hahmoon.
Tärkein liikkeellepaneva voima täytyy lopulta löytyä meistä itsestämme
Kaikkialla paasataan, että suomalaisten(kin) pitäisi liikkua. Mitäpä jos päätät ihan itse, että alat liikkua? Se on sinun päätöksesi ja sinun tahtotilasi. Liiku(n) oman hyvinvoinnin ja kehon toiminta- ja liikkumiskyvyn puolesta. Kaikkien ei tarvitse olla urheilijoita, mutta liikkuessasi tavalla tai toisella teet kehollesi hyvää, koska se on luotu liikkumaan. Et ole mukana kilpailussa eikä sinun tarvitse olla paras missään lajissa, vaan riittää, että löydät itsellesi kohtuumukavan tavan liikkua. Nautit itsekin, kun pystyt liikkumaan paremmin ja pystyt osallistumaan perheen tai ystävien kanssa tapahtumiin ja retkille, ilman että sinulta jää väliin asioita ja kokemuksia. Ei ole välttämätöntä, että nautit liikuntahetken joka minuutista, etkä välttämättä saa ainakaan alkuun niitä hyvän olon hormonejakaan liikkeelle mutta hyvää oloa saat lopulta harjoittelun tuloksista, kun olet saanut jaksamista, energiaa, voimaa, kestävyyttä ja myös psyykkistä vahvuutta. Eikö ole kiva kun pystyt nousemaan portaat puuskuttamatta? Eikö sekin ole motivoivaa?
Kehon ja mielen hoitoa
Liikunta on paitsi fyysisen kehon hoitoa, se on myös mielenterveyden hoitoa. Aloita rauhallisesti, pienin askelin, kehoa kuunnellen, pieniä rutiineja luoden. Tee liikunnasta elämäntapa, jolloin se kantaa sinua halki elämän. Jos nykyhetken sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden tila ja laatu hirvittää jo nyt, niin mitä se on sitten kun sinä olet vanha? Terveydenhuollon palvelut eivät ole ennalta ehkäiseviä, vaan niissä hoidetaan jo olemassa olevia sairauksia ja vaivoja, eli “sairaanhoitoa”. Itse pystyt jonkin verran vaikuttamaan siihen, että säästyt vaivoilta. Saatathan kuitenkin jäätiköllä tempaista tahtomattasi spagaatin, joka vaatii asiantuntijoiden hoitoa. Hyvä olemassa oleva lihaskunto auttaa sinua kuitenkin toipumaan tällaisistakin tilanteista paremmin. Mahdollisesti suvussa kulkevat geenit voivat myös altistaa sinut tietyille sairauksille, mutta niin nivelrikossa kuin muistisairauksissakin liikunta on vain hyödyksi.
Liikkumattomasta liikkujaksi
En ole itse alkujani liikunnallinen ihminen, mutta minusta tuli sellainen. Eli olen muuttanut identiteettiäni. En ole myöskään pitänyt juoksemisesta, mutta niin vain olen jo reilun puolentoista vuoden ajan juossut! Terveydenhoidon ammattihenkilönä myös saan koko ajan tietoa liikunnan hyödyistä ja näistä minäkin mielelläni paasaan. Toivon että saan aivosi raksuttamaan ja pohtimaan liikunnan tuomia etuja oli elämäntilanteesi millainen tahansa. Jos sinulla ei ole aikaa liikunnalle, JÄRJESTÄ SITÄ!
Iloa liikuntahetkiisi!
Tanja, fysioterapeutti